Huh! Tänään olis nii kelvannu pizza tai jotain muuta hyvää ku pihallaki on taas masentavaa ku lumet suli ja sen sijaa on loskaa!
Tänään on menny viikko ku alotin paaston ja oon ylpee itestäni! -3,8 kg nesteitä sun muita kuona-aineita tiputettu kyydistä ja matka jatkuu paastolla.
Olin tänään tosiaan sielä Cambridge -valmentajalla käymäs ja se punnitti ja juteltii siinä hieman kuluneesta viikosta. Jäipähä kätee hyvä mieli kun heti aluks lähtee ton verran! Painoo on siis nytte se 98 kg ;)
Mutta eipähä oo ollu ajatuksista pulaa ku mieles on pyöriny kaikennäkööne hyväskä!
Olipas mulla vähä kerrottavaa tähän rakoon! On ollu ihan jees päivä eikä mitää erikoista tapahtunu! :) Hyvä nii!
Nyt meen lukeen jotai hyvää kirjaa jonka lainasin tänää :)
tiistai, 30. lokakuu 2012
Mielitekojen mieliteot!
sunnuntai, 28. lokakuu 2012
Ruokaaruokaaruokaa mulle!
Onpas ollu jotenki vaikee päivä. Heräsin myöhään, koska oltiin kavereiden kans eilen baarissa. Tuntu et sieltä ei pääse ikinä kotia ku siirrettiin kelloja niin se oli auki tunnin pidempää. Ja kaverit tietty halus olla loppuun asti. Loppua kohden alkas niin lujaa maha kurisemaan, ku normisti olis jo siihen aikaan nukkumas ja edellisestä pirtelöstä oli aika kauan ja seuraavan sais vasta aamulla.
Tänään sitte ei ensinnäkää ollu mitää tekemistä. Jännä kuinka siihen ruokaanki voi vaan lohduttautua ja saada siihen aikaa kulumaan tällä lailla, ku tuntuu ihan niinku olis ihan hitosti ylimäärästä aikaa ku muuten se aika on menny ruuan hankintaan tai tekemisee. Nyt sitte oon vaan istunu koneella ja kutonu jonku verra. Ei oo ollu ketää kavereitakaa just ny ketä olis voinu nähdä.
Jännä huomata kuinka paljo sitä ruokaa ny tekee mieli ku ei sitä saa. Oon pitkin päivää haaveillu ja miettiny miltä kaikki pizza ja hampparit ja subwayn leivät sun muut ruisleivät tai vaikka äiteen tekemä sienikeitto maistuis. Pahinta on ollu se kun ei saakkaa niitä ranskalaisia ja X-Mealin kana-annosta jossa on sikahyvää kastiketta ja kanaa. Kuolaan sitä paraikaa. Pitää sit vaan aina yrittää muistaa ottaa hörppy vesipullosta kun tekee mieli. Just nytkin olis niin kiva tehdä joku superleipä tjn. Ugh tätä tuskaa.
Mutta silti jaksan pysyä nois pussiruuis ja vedes. Haaveillahan saa mut se toteutus on eri asia. Aina ku on tehny jotakin mieli, nii oon yrittäny ajatella sitä, että jos en syö nii mitä kaikkea: jaksan paremmin nousta rappuset mun kämpille, jaksan paremmin harrastaa urheilua, alan tykkään omasta ulkonäöstäni ja sen kautta saan itseluottamusta.. Sitten taas jaksan paremmin ja jaksan enemmän yrittää tehdä asioiden eteen jotaki. Ja ehkä vielä saatan saada poikaystävän joku päivä. Tässä kun ny 20 vuotta on pysytty sinkkuna ja neitsyenä. Huoh!
Sen ku pitää mieles, nii eiköhän tässä ala jaksaa tätä paastoa ja pudotella niitä kiloja ;) en oo ny just käyny puntaris nii en pysty paina päivittää, mutta tiistaina mulla on tapaamine mun Cambridge-valmentajan kans ja sielä punnitaan, nii sitte voin päivittää uuden painon viikon paaston ajalta ;)
Eiköhän tää tästä ku alkaa tottua. Olis vaan kiva jos olis joku sellanen henkilö jolle just nyt näi alkuvaihees vois puhua tästä, ku ei jaksais liikoja tällä kavereitakaan rassata ja äitee (mun painonpudotus -kaveri) -kin on sielä reissus!
Tänään sitte ei ensinnäkää ollu mitää tekemistä. Jännä kuinka siihen ruokaanki voi vaan lohduttautua ja saada siihen aikaa kulumaan tällä lailla, ku tuntuu ihan niinku olis ihan hitosti ylimäärästä aikaa ku muuten se aika on menny ruuan hankintaan tai tekemisee. Nyt sitte oon vaan istunu koneella ja kutonu jonku verra. Ei oo ollu ketää kavereitakaa just ny ketä olis voinu nähdä.
Jännä huomata kuinka paljo sitä ruokaa ny tekee mieli ku ei sitä saa. Oon pitkin päivää haaveillu ja miettiny miltä kaikki pizza ja hampparit ja subwayn leivät sun muut ruisleivät tai vaikka äiteen tekemä sienikeitto maistuis. Pahinta on ollu se kun ei saakkaa niitä ranskalaisia ja X-Mealin kana-annosta jossa on sikahyvää kastiketta ja kanaa. Kuolaan sitä paraikaa. Pitää sit vaan aina yrittää muistaa ottaa hörppy vesipullosta kun tekee mieli. Just nytkin olis niin kiva tehdä joku superleipä tjn. Ugh tätä tuskaa.
Mutta silti jaksan pysyä nois pussiruuis ja vedes. Haaveillahan saa mut se toteutus on eri asia. Aina ku on tehny jotakin mieli, nii oon yrittäny ajatella sitä, että jos en syö nii mitä kaikkea: jaksan paremmin nousta rappuset mun kämpille, jaksan paremmin harrastaa urheilua, alan tykkään omasta ulkonäöstäni ja sen kautta saan itseluottamusta.. Sitten taas jaksan paremmin ja jaksan enemmän yrittää tehdä asioiden eteen jotaki. Ja ehkä vielä saatan saada poikaystävän joku päivä. Tässä kun ny 20 vuotta on pysytty sinkkuna ja neitsyenä. Huoh!
Sen ku pitää mieles, nii eiköhän tässä ala jaksaa tätä paastoa ja pudotella niitä kiloja ;) en oo ny just käyny puntaris nii en pysty paina päivittää, mutta tiistaina mulla on tapaamine mun Cambridge-valmentajan kans ja sielä punnitaan, nii sitte voin päivittää uuden painon viikon paaston ajalta ;)
Eiköhän tää tästä ku alkaa tottua. Olis vaan kiva jos olis joku sellanen henkilö jolle just nyt näi alkuvaihees vois puhua tästä, ku ei jaksais liikoja tällä kavereitakaan rassata ja äitee (mun painonpudotus -kaveri) -kin on sielä reissus!
perjantai, 26. lokakuu 2012
Alku
Hei! Oon Elina, 20-vuotias opiskelija Etelä-Pohjanmaalta, joka alotti tiistaina 23.10.2012 Cambridge ohjelman.
Oon 164 senttiä pitkä ja 101,8 kiloa painava. Se on paljo. Se on liikaa.
Kaikki alkoi siitä kun äitin kans oltii kävelees. Se rupes puhumaa tosta ohjelmasta ja siitä kuinka sen moni työkaveri on kertonu siitä kuinka hyvin ne on pystyny pudottaan tolla ohjelmalla. Aluks mietin et oh god, mikähän rääkkisysteemi tämäkin on! No ku pääsin sit myöhemmi kämpille nii meninpä sit samantien tietokoneelle ja kattoo mikä juttu tää oikeen on. Yllätyin! Sielä sivulla oli ihan hitosti ihmisten kertomuksia siitä kuinka ne oli pudottanu sellasta 30 kiloa puolen vuoden aikana.
No äiti sitten varas meille ajan eräälle valmentajalle (äiti lähti mukaan tähän, vaikka sillä on vaan jtn 10 kiloa pudotettavana). Mentiin sitte tollon tiistaina tapaan tätä meidän valmentajaa. Sielä katottiin kaikki arvot ja paino ynnä muita juttuja. Olin vähä skeptisellä tuulella vielä sillonki, mut mitä enemmän oo lukenu juttuja Cambridge ohjelman foorumilla ( http://www.cambridgeohjelma.fi/forum/ ) nii alko mullaki usko kasvaa tähän systeemii.
Mun tavoite on päästä sinne 60-65 kiloon, eli siis pudotettavaa olis se 36,8 - 41,8 kg. Hitto mikä määrä!
Aloitin kuitenki keskiviikkona syömään noita pusseja. Eli aloitan tasolla 1, mikä on paastoa. Tasoja on 6 ja jokaisella lisätään hieman tavallista ruokaa ja vähennetään pusseja. Taso 1 sisältää kuitenki vain 3pussia/päivä.
Vaihtoehtoja oli jonkin verran: puuro (omena), pirtelöt (minttusuklaa, banaani, mansikka, kaakao, vanilja ym.) + keitot (purjoperuna, kanasieni ja vihannes).
Tulin ensimmäisen päivän aikana siihen tulokseen, että puuro ja pirtelöt on hyviä, mutta keitot kauheaa kuraa. Siispä pysyttelen puurossa ja pirtelöissä.
Meille annettiin vihkoset, joissa oli vähän ohjeita esim. mielihalujen varalle. Jos nälkä kurisi, juo vettä ja kahvia voi juoda, mutta ilman maitoa tai sokeria! Ei sinänsä ongelma mulle, kun en sitä juo. Mutta sielä oli myös siitä miltä paaston aikana minäkin päivänä tuntuu ja siitä kuinka alkupäivinä voi olla nälkä ja päätä särkeä + muuta yleistä, ja siitä kuinka vartalo 4-5 päivänä menee ketoosiin, niin nälkä alkaa kaikota ja päänsärky lievittää ym.
Mun olo on nyt ihan ok, ottaen huomioon että meen 3 päivää. Toivottavasti kohta menee ketoosiin ja katoo toi pääkipu!
On kyllä nyt myönnettävä, että yllätyin suuresti siitä ettei mun nyt ookkaa nii hirvee nälkä! Tottakai se paino oli kertynyt sitä ylimääräistä ja epäterveellistä ruokaa syömällä ja jotenki kummastuttaa että on kuitenki pärjänny noin pienillä annoksilla ja tietenki sillä 2,5 litralla vettä mitä päiväs pitää juoda! Voi sanoo että pikkusen välillä tihkaassu kaataa sitä vettä niin pirusti kurkusta alas ja kusella pitää rampata jatkuvasti! Erityisesti koulussa todella kivaa koko aika käydä vessas!
Oon hyvin pystyny olemaan ilman mitään ylimäärästä. Jonkin verran se johtuu siitä etten tietenkää uskaltais ottaa mitää sokerista, koska tottakai se heti näkyis puntaris! Mutta oon myös haaveillu ruuasta! Vaikka sitä ei nyt justihin mee ostamaan, nii tottakai sitä tekee mieli! Viime yönä näin sellasta unta, että mun iskä oli tehny sellasta ylihyvää lihapataa, ja ku muita ei ollu paikalla nii mä maistoin sitä! Ja vähän väliä oon haaveillu X-mealin kana-annoksesta koska se on ihan lempparia!
On myös ollu sinänsä tiukkaa, kun oon vähä tällänen äitin tyttö ja äiti onki nyt ollu reissus ja tulee olemaan vielä ens viikonki, nii ei oo oikee ketää kelle avautua tästä kuurista. Kyllä siitä muutama kaveri ja tietenki veljet tietää, mutta ei niille osaa puhua näistä jutuista sillai. Ainakaa siitä kuinka just nyt tekee mitäki ruokaa mieli. Eikä niille painoaankaa mielellää paljastaisi :/
No lopettelen tähän tällä erää, mutta luultavasti multa on odotettavissa paljon kirjoituksia kun on pakko tehdä jotain muuta kuin haaveilla ruuasta ;)
Oon 164 senttiä pitkä ja 101,8 kiloa painava. Se on paljo. Se on liikaa.
Kaikki alkoi siitä kun äitin kans oltii kävelees. Se rupes puhumaa tosta ohjelmasta ja siitä kuinka sen moni työkaveri on kertonu siitä kuinka hyvin ne on pystyny pudottaan tolla ohjelmalla. Aluks mietin et oh god, mikähän rääkkisysteemi tämäkin on! No ku pääsin sit myöhemmi kämpille nii meninpä sit samantien tietokoneelle ja kattoo mikä juttu tää oikeen on. Yllätyin! Sielä sivulla oli ihan hitosti ihmisten kertomuksia siitä kuinka ne oli pudottanu sellasta 30 kiloa puolen vuoden aikana.
No äiti sitten varas meille ajan eräälle valmentajalle (äiti lähti mukaan tähän, vaikka sillä on vaan jtn 10 kiloa pudotettavana). Mentiin sitte tollon tiistaina tapaan tätä meidän valmentajaa. Sielä katottiin kaikki arvot ja paino ynnä muita juttuja. Olin vähä skeptisellä tuulella vielä sillonki, mut mitä enemmän oo lukenu juttuja Cambridge ohjelman foorumilla ( http://www.cambridgeohjelma.fi/forum/ ) nii alko mullaki usko kasvaa tähän systeemii.
Mun tavoite on päästä sinne 60-65 kiloon, eli siis pudotettavaa olis se 36,8 - 41,8 kg. Hitto mikä määrä!
Aloitin kuitenki keskiviikkona syömään noita pusseja. Eli aloitan tasolla 1, mikä on paastoa. Tasoja on 6 ja jokaisella lisätään hieman tavallista ruokaa ja vähennetään pusseja. Taso 1 sisältää kuitenki vain 3pussia/päivä.
Vaihtoehtoja oli jonkin verran: puuro (omena), pirtelöt (minttusuklaa, banaani, mansikka, kaakao, vanilja ym.) + keitot (purjoperuna, kanasieni ja vihannes).
Tulin ensimmäisen päivän aikana siihen tulokseen, että puuro ja pirtelöt on hyviä, mutta keitot kauheaa kuraa. Siispä pysyttelen puurossa ja pirtelöissä.
Meille annettiin vihkoset, joissa oli vähän ohjeita esim. mielihalujen varalle. Jos nälkä kurisi, juo vettä ja kahvia voi juoda, mutta ilman maitoa tai sokeria! Ei sinänsä ongelma mulle, kun en sitä juo. Mutta sielä oli myös siitä miltä paaston aikana minäkin päivänä tuntuu ja siitä kuinka alkupäivinä voi olla nälkä ja päätä särkeä + muuta yleistä, ja siitä kuinka vartalo 4-5 päivänä menee ketoosiin, niin nälkä alkaa kaikota ja päänsärky lievittää ym.
Mun olo on nyt ihan ok, ottaen huomioon että meen 3 päivää. Toivottavasti kohta menee ketoosiin ja katoo toi pääkipu!
On kyllä nyt myönnettävä, että yllätyin suuresti siitä ettei mun nyt ookkaa nii hirvee nälkä! Tottakai se paino oli kertynyt sitä ylimääräistä ja epäterveellistä ruokaa syömällä ja jotenki kummastuttaa että on kuitenki pärjänny noin pienillä annoksilla ja tietenki sillä 2,5 litralla vettä mitä päiväs pitää juoda! Voi sanoo että pikkusen välillä tihkaassu kaataa sitä vettä niin pirusti kurkusta alas ja kusella pitää rampata jatkuvasti! Erityisesti koulussa todella kivaa koko aika käydä vessas!
Oon hyvin pystyny olemaan ilman mitään ylimäärästä. Jonkin verran se johtuu siitä etten tietenkää uskaltais ottaa mitää sokerista, koska tottakai se heti näkyis puntaris! Mutta oon myös haaveillu ruuasta! Vaikka sitä ei nyt justihin mee ostamaan, nii tottakai sitä tekee mieli! Viime yönä näin sellasta unta, että mun iskä oli tehny sellasta ylihyvää lihapataa, ja ku muita ei ollu paikalla nii mä maistoin sitä! Ja vähän väliä oon haaveillu X-mealin kana-annoksesta koska se on ihan lempparia!
On myös ollu sinänsä tiukkaa, kun oon vähä tällänen äitin tyttö ja äiti onki nyt ollu reissus ja tulee olemaan vielä ens viikonki, nii ei oo oikee ketää kelle avautua tästä kuurista. Kyllä siitä muutama kaveri ja tietenki veljet tietää, mutta ei niille osaa puhua näistä jutuista sillai. Ainakaa siitä kuinka just nyt tekee mitäki ruokaa mieli. Eikä niille painoaankaa mielellää paljastaisi :/
No lopettelen tähän tällä erää, mutta luultavasti multa on odotettavissa paljon kirjoituksia kun on pakko tehdä jotain muuta kuin haaveilla ruuasta ;)
